ote.....Muutamassa arvokkaassa Amerikkalaisessa aikakauslehdessä oli julkaistuna tulokset siitä tutkimuksesta, jonka eräs Chicagon yliopiston opettaja oli toimittanut pukuteollisuuden alalla mainitussa kaupungissa. Pukuteollisuuden alalla Chicagossa työskentelee noin 500,000 henkilöä, eli noin 30 pros. tuon Yhdysvaltain toisen kaupungin koko väkiluvusta. Luottaen tuon oppineen tutkijan laskuihin, oli siellä tämän teollisuuden alalla työskentelemässä naisia, 10 tuntia päivässä, 6 päivää viikossa ja 40 sentin viikkopalkalla. Useat naiset ansaitsivat vähemmän kuin yhden dollarin viikossa, — ja yksikään näistä naisista ei voinut löytää työtä joka viikoksi. Alhaisin keskimääräinen palkka oli n.s. dressmaakareilla, ollen viikkopalkka keskimäärin 90 senttiä ja siis ne jotka työskentelivät 42 viikkoa vuodessa, voivat ansaita vuoden ajalla keskimäärin 37 dollaria. Housujen valmistajat ansaitsivat keskimäärin 1.30 senttiä viikossa, mutta tekivät työtä vaan 37 1/2 viikkoa keskimäärin vuodessa, ansaiten 42 doll. vuodessa. Korkein keskimääräinen palkka oli räätäleillä, jotka ansaitsivat 6.20 senttiä viikossa, 32 viikon työajalla, vuosittain siis ansaiten 212 dollaria. — Keskimääräinen palkka koko tällä teollisuuden alalla — se on: 30 prosentilla suuren Chicagon onnellisista asukkaista — oli 2.48 senttiä viikossa, 31 viikon työstä, eli 76.74 senttiä vuodessa.

Mitä olisi tehtävä tämän asiantilan suhteen? — Useat ajattelevat ihmiset tekevät itselleen tuon kysymyksen, ja tuskinpa yksikään heistä voi väittää, ettei vastaukseksi olisi tullut mieleen ajatus, että meidän taloudellinen järjestelmämme on huono, ja että jolloinkin, jonkunlainen toinen järjestelmä täytyisi tulla tilalle.....